SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottajaNimi: Alitalon tila Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: 2996424-1	Kunnan nimi: Kaustinen Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Soite
Toimintayksikön nimiAlitalon tila
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kaustinen
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamääräMielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset, lapset ja nuoret
Toimintayksikön katuosoiteAlitalontanhua 14
Postinumero69600	PostitoimipaikkaKaustinen
Toimintayksikön vastaava esimiesSusanna Hakala-Virkkala	Puhelin0503082723
Sähköpostisusanna.alitalontila@gmail.com
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
Palvelu, johon lupa on myönnetty
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta	Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta05/2020
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus
Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin.
Mikä on yksikön toiminta-ajatus?
Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee,kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-,vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin.Mikä on yksikön toiminta-ajatus?
Toiminta-ajatuksena on edistää ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja arjenhallintaa tarjoamalla eläin- ja luontoavusteisia sosiaalipalveluja. Toiminta perustuu Green Care -ajatteluun, jossa luonnon, eläinten ja maatilaympäristön hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään asiakkaiden tukemisessa. Yritys tarjoaa turvallisen ja hyväksyvän ympäristön, jossa yksilöllinen kohtaaminen, kunnioitus ja yhteisöllisyys ovat keskeisessä roolissa.
Toimintaa ohjaa sosiaalihuoltolaki ja asiakastyössä toimii AMK sairaanhoitaja/terveydenhoitaja.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne.
Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa.
Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?
Toimintaa ohjaavat arvot ovat samanarvoisuus, kunnioitus, huolenpito ja onnellisuus. Toiminnassa jokainen asiakas kohdataan yksilönä arvostaen hänen oikeuksiaan, itsemääräämisoikeuttaan ja voimavarojaan. Toimintaperiaatteina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, turvallisuus, ammatillisuus, vastuullisuus ja osallisuuden tukeminen. Green Care -menetelmiä hyödyntävässä toiminnassa edistetään asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänlaatua turvallisessa, luontolähtöisessä ja eläinavusteisessa ympäristössä.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Riskinhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeistaRiskinhallintaa ja omavalvonnan toimeenpanoa ohjaa omavalvontasuunnitelma, tietoturvasuunnitelma, turvallisuusasiakirja, pelastussuunnitelma, eläinsuojeluun pohjautuvan toiminnan asiakirja, perehdytyskansio sijaisille ja opiskelijoille ja keittiön omavalvontasuunnitelma.
Riskikartoituksessa on huomioitu muun muassa tulipalon, vesivahingon, sähkökatkoksen, pommiuhan tai sairauskohtauksen, tapaturmien, säteily- ja kaasuvaaran, myrskyvaurioiden sekä ulkopuolisten vaikutukset kiinteistön toimintaan.Turvallisuusohjeiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuus- ja vaaratilanteita ja niiden syntymistä sekä ohjeistaa toimimaan oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Riskienhallintaa vaativia tapahtumia ovat esimekiksi eläinvahingot, tulipalo, tapaturma tai sairaskohtaus, varkaus tai muu uhkatekijä.

Riskien tunnistaminen
Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?Soiten oman haipro-ilmoituksen tekeminen, tiedonkulku toimintakeskuksen greencare-vastaaavalle, asumisyksikköön ja tarvittaessa kotiin.

Riskien käsitteleminen
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään viivytyksettä niiden ilmettyä. Tapahtuman havainnut ohjaaja tai yrittäjä ilmoittaa asiasta välittömästi Kaustisen tai Halsuan toimintakeskuksen vastuuhenkilölle ja huolehtii tarvittavista välittömistä toimenpiteistä asiakkaan, henkilöstön tai eläinten turvallisuuden varmistamiseksi. Tapahtuma dokumentoidaan kirjallisesti poikkeama- tai vaaratilanneilmoituksena Soiten omaan Haipro-järjestelmään, johon kirjataan tapahtuman kulku, seuraukset, tehdyt toimenpiteet sekä mahdolliset jatkotoimet.Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi myös asiakkaiden kesken, jotta voidaan tunnistaa tapahtumaan johtaneet syyt ja kehittää toimintatapoja vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä, päivitetään ohjeistuksia tai järjestetään lisäperehdytystä. Asiakasta ja hänen läheisiään informoidaan tapahtumasta tilanteen edellyttämällä tavalla. Dokumentit säilytetään yksikön käytäntöjen mukaisesti yrityksen tietokoneella, ja niiden avulla seurataan turvallisuuden toteutumista osana omavalvontaa ja riskienhallintaa.

Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?
Yksikössä reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin viivytyksettä. Tilanne selvitetään yhdessä asianosaisten kanssa, ja tapahtuman syyt arvioidaan mahdollisimman kattavasti.
Tapahtuma dokumentoidaan Soiten omaan järjestelmään ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet kirjataan. Korjaavia toimenpiteitä voivat olla toimintatapojen muuttaminen, ohjeistusten päivittäminen, lisäperehdytys tai muut turvallisuutta ja palvelun laatua parantavat toimet. Toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan, ja havainnot huomioidaan yksikön toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja omavalvonnassa, jotta vastaavien tilanteiden toistuminen voidaan ehkäistä.

Muutoksista tiedottaminen
Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?
Toimintaan liittyvät muutokset, havaitut riskit, laatupoikkeamat sekä niiden perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan ja arvioidaan osana yksikön omavalvontaa. Yrittäjä vastaa itse toimintatapojen päivittämisestä, ohjeistusten ylläpidosta ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Muutokset kirjataan tarvittaessa omavalvonta- ja riskienhallinta-asiakirjoihin sekä huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tarvittaessa muutoksista tiedotetaan asiakkaille, heidän läheisilleen, Soitelle sekä muille yhteistyötahoille toiminnan turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?Susanna Hakala-Virkkala

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:Susanna Hakala-VirkkalaVirkkalantie 13369600 Kaustinen

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen on merkitty laatukalenteriin joka sijaitsee lukitun kaapin sisäseinällä, jonka mukaisesti se vuosittain päivitetään joka vuoden toukokuussa.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?Yksikön ilmoitustaululla tallin seinällä.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi
Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?
Ennen palvelun aloittamista asiakkaan kanssa käydään arviointikeskustelu, jossa tutustutaan asiakkaan tilanteeseen, tavoitteisiin, voimavaroihin ja tuen tarpeisiin, tämä tapahtuu toimintakeskuksen henkilökunnan toimesta. Asiakas tutustuu tilan toimintaan ja toimintaympäristöön siinä vaiheessa jos kokee kiinnostusta toimintaa kohtaan, jotta voidaan arvioida toiminnan soveltuvuutta hänen tarpeisiinsa. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti asiakkaan oma motivaatio, kiinnostus eläin- ja luontoavusteiseen toimintaan sekä hänen käsityksensä palvelun hyödyllisyydestä.Palveluntarpeen arviointiin ei osallistu palveluntuottaja.

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Palveluntarpeen arviontiin ei osallistu palveluntuottaja.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.
Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?Palvelusopimus ja toteuttamissuunnitelma laaditaan kuukauden kuluessa asiakkaan aloitettua toiminnan. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan näkemysten mukaisesti. Palvelusopimus ja toteuttamissuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja silloin, jos toimintaan tulee muutoksia. Sopimukset ja suunnitelmat liitetään palse-portaaliin asiakkaan allekirjoittamana.
Toteuttamissuunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain ja tarpeen mukaan sitä päivitetään. Kirjaukset palse.fi-portaaliin tapahtuu toteuttamissuunnitelman mukaisten tavoitteiden mukaan, ja teksteihin sisällytetään ovatko nämä tavoitteet toteutuneet.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Koska toiminta on yksinyrittäjän vastuulla, palvelusopimuksen ja toteuttamissuunnitelman tunteminen ja sen mukainen toiminta varmistetaan siten, että yrittäjä perehtyy suunnitelmaan huolellisesti sen laatimisen tai vastaanottamisen yhteydessä ja pitää sen jatkuvasti työskentelynsä perustana. Suunnitelma on käytännön työn ohjaava asiakirja, jota päivitetään ja tarkistetaan aina, kun asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutoksia.Suunnitelman ajantasaisuus varmistetaan yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa palvelun tilaajan kanssa. Yrittäjä vastaa itse siitä, että toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti ja että mahdolliset muutokset siirtyvät käytäntöön viipymättä.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

4.2.2 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?
Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tuetaan kaikessa toiminnassa. Asiakkaat osallistuvat työtehtävien suunnitteluun ja valintaan yhteisen keskustelun pohjalta, ja heillä on mahdollisuus valita itselleen sopivia ja kiinnostavia tehtäviä. Ohjaaja tukee tarvittaessa päätöksentekoa ja työtehtävien suorittamista, mutta asiakkaalla on aina mahdollisuus vaikuttaa omaan osallistumiseensa ja toiminnan sisältöön.
Yksilöllisyys ja omannäköinen arki toteutuvat siten, että asiakkaat saavat edetä omassa tahdissaan ja kokeilla uusia tehtäviä turvallisesti ohjattuna. Eläinavusteisessa toiminnassa asiakkaat voivat itse päättää, minkä eläinten kanssa he työskentelevät, mikä vahvistaa osallisuutta ja kokemusta omista valinnoista. Toiminnassa huomioidaan asiakkaan yksityisyys ja henkilökohtaiset tarpeet, ja asiakkailla on käytössään omat säilytystilat työvaatteille ja henkilökohtaisille tavaroille.Lisäksi asiakkaat osallistuvat esimerkiksi ruokailujen suunnitteluun, mikä lisää vaikutusmahdollisuuksia arjen sisältöihin. Toiminta tukee sosiaalista osallisuutta, onnistumisen kokemuksia sekä itseluottamuksen ja hyvinvoinnin vahvistumista.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.
Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.
Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?
Ei rajoittamistoimenpiteitä käytössä.

Pohdittavaksi:– Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.)
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa.

Asiakkaan asiallinen kohtelu
Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään mahdollisimman pian tapahtuman ilmenemisen jälkeen. Asia käydään läpi rauhallisesti ja luottamuksellisesti asiakkaan kanssa hänen toiveensa mukaisesti joko keskustellen paikan päällä, puhelimitse tai erikseen sovitussa palaverissa.Tarvittaessa mukaan kutsutaan asiakkaan omaiset, läheiset tai hoitava taho asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on varmistaa, että asiakas tulee kuulluksi ja että tilanteesta saadaan mahdollisimman selkeä kokonaiskuva.Keskustelussa käydään läpi tapahtumien kulku, asiakkaan kokemus sekä mahdolliset seuraukset. Samalla sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja korjaavista toimenpiteistä, joilla ehkäistään vastaavien tilanteiden toistuminen. Tapahtuma dokumentoidaan yksikön omiin asiakirjoihin osana omavalvontaa.

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Puhelimitse tai palaverissa riippuen asianosaisten omasta toiveesta.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen
Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?Valitustilanteissa välitön sanallinen palaute, sähköpostitse tai puhelimitse. Palaute annetaanvalituksen tekijälle viikon kuluessa.Kuukausittain pidetään jokaisen asiakasryhmän kanssa työyhteisökokous jossa jokaisella on oma puheenvuoronsa kuukauden kulusta. Vuosittain toistuvassa hyvinvointikyselyssä voi myös anonyymisti tuoda julki omia ajatuksialaadunhallinnasta, asiakasturvallisuudesta tai muusta toimintaan liittyvästä asiasta.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?Asiakaspalautteiden pohjalta tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma. Tilan viriketehtävät suunnitellaan täysin asiakkaiden omien toiveiden pohjalta. Asiakkaat ovat myös mukana vuosittaisen ruokalistan suunnittelussa, sekä tilan töiden vuosikalenteri laaditaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

a) Muistutuksen vastaanottajaSusanna Hakala-VirkkalaTarja Oikarinen-Nybacka

b) Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaSosiaali- ja potilasvastaava Anne-Mari Furu044-723 2309 (ma-to 11.30)

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluistaKuluttajaneuvonta029 505 3050

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?Valitustilanteissa välitön sanallinen palaute, sähköpostitse tai puhelimitse. Palaute annetaanvalituksen tekijälle viikon kuluessa.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle7 päivää

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Tilalla asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä hyvinvointia ja osallisuutta edistetään eläin- ja luontoavusteisen toiminnan avulla. Toiminta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tavoitteisiin, voimavaroihin ja kiinnostuksen kohteisiin, jotka kartoitetaan toteuttamissuunnitelmaa tehdessä sekä jo tutustumiskäynnillä.Asiakkaan onnistumisen kokemuksia tuetaan tarjoamalla hänelle sopivan haastavia, omatoimisesti suoritettavia työtehtäviä sekä etenemällä vähitellen ryhmätoiminnasta itsenäisempään tekemiseen. Asiakasta kannustetaan omien taitojen kokeilemiseen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä, mikä vahvistaa itseluottamusta ja motivaatiota.Voimaantumista tuetaan mahdollistamalla mielekäs tekeminen, jossa asiakkaan omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan. Eläinten kanssa työskentely tukee tunnetaitoja, empatiaa ja kokemusta merkityksellisyydestä, mikä vahvistaa hyvinvointia ja elämänhallintaa.Itsensä toteuttamista edistetään tarjoamalla asiakkaalle mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön, valita työtehtäviä sekä osallistua esimerkiksi arjen suunnitteluun ruokalistojen suunnittelusta retkipäivien sisällön suunnitteluun. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikessa toiminnassa.Sosiaalista toimintakykyä ylläpidetään yhteisöllisellä tekemisellä, jossa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä. Ryhmässä toimiminen sekä eläinten hoitaminen yhdessä vahvistavat osallisuuden kokemusta ja sosiaalisia taitoja.Lisäksi toiminta tukee elämänlaadun parantumista tarjoamalla virikkeellistä, merkityksellistä ja arkea jäsentävää tekemistä. Säännölliset työtoimintapäivät tilalla rytmittävät arkea ja antavat syyn kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi vuorokausirytmiin. Eläin- ja luontoympäristö mahdollistaa myös perustarpeisiin, vastuuseen ja arjen rytmiin liittyvien asioiden hahmottamista kokemuksellisesti.

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Kuukausitasolla palsen kuukausiraportissa, vuositasolla työhyvinvointikyselyssä sekä toteuttamissuunnitelman päivityksessä.

4.3.2 Ravitsemus
´
Toimintaan sisältyy aamukahvi ja lounas jälkiruokineen. Palveluntuottajan tehtävänä on varmistaa, että tarjottava ravinto on monipuolista ja riittävää, ja että asiakkaalla on mahdollisuus nesteen saantiin toiminnan aikana. Kesäaikana kannustetaan ottamaan omia vesipulloja mukaan, ja huolehditaan nesteytystauoista.
Yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hoitavan tahon kanssa huomioidaan mahdolliset ravitsemukseen liittyvät erityistarpeet tai rajoitteet. Mikäli havaitaan puutteita asiakkaan ravitsemuksessa tai nesteytyksessä, asiasta keskustellaan asiakkaan kanssa ja tarvittaessa otetaan yhteyttä toimintakeskukseen, asumisyksikköön tai kotiin.Yksinyrittäjänä seuranta perustuu jatkuvaan asiakaslähtöiseen havainnointiin, asiakkaan oman tilanteen kuulemiseen sekä yhteistyötahojen antamiin tietoihin. Kaikki olennaiset havainnot kirjataan osaksi asiakaskohtaisia muistiinpanoja palse-portaaliin.

4.3.3 Hygieniakäytännöt
Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.
Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?
Alitalon tilalla yleistä hygieniatasoa seurataan jatkuvasti arjen toiminnan yhteydessä havainnoimalla toimintaympäristön siisteyttä, työvälineiden puhtautta sekä asiakkaiden toimintatapoja. Asiakkaita ohjataan käsienpesulle aamulla saapuessa paikalle, työtehtävien jälkeen ja siirryttäessä kotiin työpäivän jälkeen. Influenssakausina käytössä on myös käsidesi. Hygieniakäytännöissä noudatetaan laadittuja ohjeita sekä hyvää käsihygieniaa ja tarvittaessa suojavarusteiden käyttöä erityisesti eläinten kanssa työskenneltäessä. Suojakäsineiden käyttö on pakollista tallissa työskennellessä.
Asiakkaiden yksilölliset hygieniatarpeet huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakkaalle ohjeistetaan tarvittavat hygieniakäytännöt selkeästi ja niitä tuetaan käytännön ohjauksella toiminnan aikana. Asiakkaiden omalla vastuulla on hankkia asianmukaiset jalkineet, jotka suositellaan asianmukaisten hygieniakäytänteiden mukaisesti säilyttämään tilalla.Hygienian toteutumista seurataan asiakastilanteissa havainnoimalla ja keskustelemalla asiakkaan kanssa. Tarvittaessa puututaan epäkohtiin välittömästi ohjaamalla toimintaa oikeaan suuntaan. Eläinavusteisessa ympäristössä kiinnitetään erityistä huomiota käsihygieniaan ennen ja jälkeen eläinten käsittelyn sekä tilojen puhtauteen. Erityistä huomiota kiinnitetään siirryttäessä tallista sosiaalitiloihin, jolloin kengät ja työkäsineet tulee jättää sosiaalitilojen ulkopuolelle.Kaikki olennaiset havainnot ja poikkeamat kirjataan osaksi omavalvontaa ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito
Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

4.3.5 Lääkehoito
Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.
Pitäisikö tässä olla lääkehoidon koulutustasoon ja täydennyskoulutukseen liittyvää asiaa.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Ei lääkehoitoa

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?Asiakkaiden henkilökohtaiset kuukausikoosteet palse-portaalissa, puhelimitse ja sähköpostitse.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)
Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?
Yksikössä asiakasturvallisuutta kehitetään jatkuvasti omavalvonnan, riskien arvioinnin ja toiminnan itsearvioinnin avulla. Työskentelyssä havainnoidaan aktiivisesti mahdollisia vaaratilanteita ja kehittämiskohteita, ja niiden perusteella päivitetään toimintatapoja sekä ohjeistuksia. Turvallisuutta parannetaan myös perehtymällä ajankohtaisiin suosituksiin ja kouluttautumalla tarpeen mukaan esimerkiksi ensiapuun, eläinten käsittelyn turvallisuuteen ja Green Care -toiminnan hyviin käytäntöihin.Asiakasturvallisuutta vahvistetaan huolehtimalla selkeistä toimintatavoista, turvallisesta toimintaympäristöstä sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta kaikessa toiminnassa. Asiakkaiden kanssa toteutetaan vuosittain turvallisuuskävely, jossa käydään läpi hätäpoistumistiet, toimet mahdollisissa vaaratilanteissa ja muut poikkeusolosuhteet.

4.4.1 Henkilöstö
Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.
Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?1

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?Eii tällä hetkellä käytetä sijaisia. Mahdollisissa poikkeustilanteissa sijaisten tarve arvioidaan tapauskohtaisesti toiminnan jatkuvuuden ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Mikäli sijaisia käytettäisiin, heidän tulee olla sosiaali- ja terveysalan koulutettuja (vähintään lähihoitaja) sekä omaavan riittävän kokemuksen eläinavusteisesta ja maatilaympäristössä tapahtuvasta työskentelystä. Lisäksi sijaisten perehdytys tilan toimintaan, asiakkaisiin ja turvallisuusohjeisiin olisi välttämätön ennen työskentelyn aloittamista. Uusien työntekijöiden kohdalla tarkistetaan rikosrekisteriote; katsotaan että on voimassa ja merkitään tarkastetuksi. Dokumentteja ei arkistoida.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?Yrittäjän omat havainnoinnit, tarvittaessa yksilötyönohjaus.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?Tilalla toimimiseen vaaditaan vähintään lähihoitajan tutkinto tai sitä vastaava tietotaito, työkokemusta ohjaustyöstä sekä kokemusta eläinten hoidosta.
Kielitaito varmistetaan keskustelulla.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (29 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen. Työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen ennen toiminnan aloittamista. Perehdytys toteutetaan perehdytyslomakkeen ja käytännön ohjauksen avulla, ja siinä käydään läpi yksikön toiminta, asiakastyön periaatteet sekä turvalliset työskentelytavat eläin- ja maatilaympäristössä.
Perehdytyksessä käsitellään myös omavalvontaan liittyvät keskeiset asiat, kuten asiakasturvallisuus, riskienhallinta, poikkeamien raportointi sekä toimintaohjeet eri tilanteissa. Lisäksi käydään läpi tietosuojaan liittyvät velvoitteet (GDPR), salassapito sekä asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät eettiset periaatteet.
Eläinavusteiseen toimintaan liittyen perehdytyksessä huomioidaan eläinten hoito, lajityypilliset tarpeet sekä turvallinen työskentely eläinten kanssa. Samalla käydään läpi palo- ja pelastusturvallisuus, hätätilanteiden toimintaohjeet sekä tilan yleiset turvallisuussäännöt.Perehdytyksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki toimintaan osallistuvat toimivat yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti, ymmärtävät vastuunsa ja osaavat toimia turvallisesti sekä asiakkaiden että eläinten hyvinvointia kunnioittaen.

Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta).
Tehdään ilmoitus Soiten omaan Haipro- järjestelmään.

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään? Mahdollisuus kouluttautua eläinavusteisissa tai terapeuttisissa opinnoissa.

Omavalvontasuunnitelmaa valvoo ja toteuttaa palveluntuottaja.Omavalvontasuunnitelman pohjalta työn toimintaan on tehty laatukalenteri, jonka mukaisesti työssätapahtuvaa asiakastyötä että yritystoimintaa toteutetaan. Vuosittain tehtävässä vuosikertomuksessakäydään läpi toteutuneita toimintoja, ja ne siirretään seuraavan vuoden suunnitelmaan.

4.4.2 Toimitilat
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.
Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:
– Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

Tilojen käytön periaatteet
Toiminta tapahtuu maatilaympäristössä, jossa tilat ja piha-alueet on rajattu aidoilla sekä tarvittaessa suljettavalla portilla. Pelastustie pidetään aina esteettömänä. Tilojen paloturvallisuus on huomioitu turvallisuusasiakirjassa, ja käytössä on hätäpoistumisreitit, jotka on merkitty selkeästi. Hätäpoistumisteitä on keittiötilassa ja tallissa lain vaatima määrä, ja niiden edustat pidetään vapaina. Käytössä on myös sammutuskalustoa, kuten sammuttimia ja sammutuspeitteitä, sekä palovaroitinjärjestelmä, joka hälyttää etäseurannan kautta. Suuri sammutin sijaitsee tallissa ja pienempi sammutin keittiötilassa. Kolmas sammutin säilytetään rehuvarastossa. Sammutuspeite säilytetään keittiössä ja se on merkitty kyltein.Tilat ovat lukittuna toiminnan ulkopuolella, ja kulkua valvotaan tallentavalla kameravalvonnalla sisäänkäyntien ja eläintilojen alueilla. Tämä lisää asiakas- ja omaisuusturvallisuutta.Toimintaympäristössä huomioidaan eläinpöly ja muut mahdolliset allergisoivat tekijät, ja ilmanvaihto on toteutettu vaatimusten mukaisesti. Tilat ovat pääosin esteettömät, mutta osa työtehtävistä voi edellyttää fyysistä voimaa tai apuvälineiden käyttöä. Asiakkaat perehdytetään tilojen turvalliseen käyttöön sekä paloturvallisuusohjeisiin ennen toimintaan osallistumista.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Jätehuolto on järjestetty yhteistyössä Ekorosk Oy:n kanssa, joka huolehtii jäteastioiden tyhjennyksestä kahden viikon välein. Jäteastiat sijaitsevat läheisessä pihapiirissä, ja jätteet lajitellaan erikseen (biojäte, energiajäte, kartonki ja muu kierrätysjäte). Kartonkijäte toimitetaan tarvittaessa kierrätyspisteeseen suurempina erinä tilan omistajan toimesta.
Sosiaalitilojen siivouksesta vastaa tilan omistaja. Siivouksessa käytetään ohjeistettuja puhdistusaineita ja niiden laimennusohjeita noudatetaan. Siivouksesta pidetään kirjanpitoa, johon merkitään säännöllisin väliajoin tehdyt toimenpiteet ja lämpötilamittaukset.WC-tilat siivotaan jokaisen asiakaspäivän jälkeen tilan omistajan toimesta, käytössä ovat keittiön omavalvontasuunnitelman mukaiset puhdistusaineet.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut
Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.Eläinsuojien yhteydessä sisä- ja ulkotiloissa on tallentavat videokamerat vaaratilanteidenrekisteröimiseksi sekä yleisen turvallisuuden valvomiseksi. Kamerat on merkitty asianmukaisillakylteillä. Palohälyttimet tarkastetaan vuosittain ohjeen mukaisesti.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?Ei käytössä.
Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.
Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?
Ei käytössä.
Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.
Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.
Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.
Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?Pyritään säilyttämään vähimmäismäärä paperista materiaalia asiakkaista, nämä säilytetään lukollisessa kaapissa. Muu materiaalia on palse.fi-portaalissa tai salasanasuojatulla tietokoneella.
Salasana tiedostoihin vaihdetaan kolmen kuukauden välein.

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?Sijaiset perehdytetään kirjaamaan palse-portaaliin. Sijaisia ohjataantutustumaan GDPR-lakiin.Tietokoneessa on asianmukaiset virustorjuntaohjelmat.

Lomakkeessa kerrotaan:-Tilan ohjaajien nimet joiden käytössä materiaali on ja muut mahdolliset tahot, joille tietoja luovutetaan-Kaikki erilliset käyttötarkoitukset, joita varten suostumus on pyydetty-Mitä tietoja asiakkaalta kerätään-Asiakkaan oikeus peruuttaa suostumus-Tietojen käyttäminen automatisoitujen yksittäispäätösten tekemiseen ja profilointiin-Riskit tietojen siirrosta EU:n ulkopuolisiin maihin, kun maan osalta ei ole tehty päätöstä tietosuojantason riittävyyden osalta ja asianmukaisia suojatoimia ei ole toteutettu

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?Sosiaalitilojen ilmoitustaululla, verkossa yrityksen internet-sivuilla.
Rekisteri- ja tietosuojaseloste: Tämä on Alitalon tila oy henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste. Laadittu 25.4.2019. Viimeisin muutos 25.4.20191. RekisterinpitäjäAlitalon tila OyAlitalontanhua 1469600 Kaustinen2. Rekisteristä vastaava yhteyshenkilöSusanna Hakala-Virkkalasusanna.alitalontila@gmail.com05030827233. Rekisterin nimiYrityksen asiakasrekisteri4. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitusEU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle on-Henkilön dokumentoitu suostumus– Rekisterinpitäjän oikeutettu etu (aiakassuhde)Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on toiminnan vaikuttavuuden arviointi, asiakkaan kuntoutumisen seuranta. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.5. Rekisterin tietosisältöRekisteriin tallennettavia tietoja ovat: Henkilön nimi, yhteystiedot, asiakassuhteessa suoritettujen toimintojen sisältö ja arviointi, yhteyshenkilöt, työtoimintasuunnitelma.Tiedot säilytetään viisi vuotta lukitussa arkistossa tietokoneella salasanan takana.6. Säännönmukaiset tietolähteetRekisteriin tallennettavat tiedot saadaan asiakkaalta mm. www-lomakkeilla lähetetyistä viesteistä, sähköpostitse, puhelimitse, sosiaalisen median palvelujen kautta, sopimuksista, asiakastapaamisista ja muista tilanteista, joissa asiakas luovuttaa tietojaan.7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelleTietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille. Tietoja voidaan julkaista siltä osin kuin niin on sovittu asiakkaan kanssa.8. Rekisterin suojauksen periaatteetRekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.9. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamistaJokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).10. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudetRekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedotSusanna Hakala-VirkkalaVirkkalantie 13369600 Kaustinen0503082723

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.
Kehittämistarpeet riippuen asian luonteesta pyritään päivittämään ja korjaamaan 30 vuorokaudenkuluessa. Turvallisuuteen liittyvät kehittämistarpeet korjataan välittömästi 7 päivän kuluessa.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.Paikka ja päiväys Kaustinen 3.6.2026

Allekirjoitus
Susanna Hakala-Virkkala

Haittailmoitusten yhteenveto 3.3 – 3.7
Ei haittailmoituksia.

11 LÄHTEET

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle

http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:

Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:

Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn

Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html

Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/

Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)

Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b

Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE

Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.